GO
da-DKkl-GL
ILAASORTAANEQ

Sulisitsisut – ineriartornermi salliuvoq 

Sulisitsisut 1966-mili Kalaallit Nunaata inuussutissarsiornikkut soqutigisai aallaavigalugit sulivoq, ullumikkullu suliffeqarfiit ilaasortavut 350-t missaanniipput, 6000-illu missaaniittut, nuna tamakkerlugu inuussutissarsiornikkut ingerlataqarfinnut tamanut agguataarsimasut, sulisuullutik. Suliffeqarfiit mikisut akunnattumillu angissusillit allaallu ingerlatsivissuit nunani tamalaani niuerfinnik suleqateqartut ilaasortaapput. Sulisitsisut inuussutissarsiutit assigiinngitsut pillugit ataatsimiititanut qulingiluanut ilaasortaavoq.

 

Taamaalilluta Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornikkut suliniaqatigiiffiit annersaraatigut, tassami suliffeqarfiit amerlanersaannut sinniisaavugut inuussutissarsiornikkullu aningaasat kaaviiaartitat nuna tamakkerlugu 90 %-iisa missaat kaaviiaartittarlutigit.

Tamatuma suliffeqarnikkut aammalu nunap naalakkersuinikkut siuttuinut oqartussaasuinullu  tunngatillugu Sulisitsisut qitiusumik inissisimanissaa qulakkeerpaa.

 

Sulisitsisut Kalaallit Nunaat tamaat suliffigaa ersarissumillu siunertaralugu inuussutissarsiornikkut sinaakkutissat sapinngisamik pitsaanerpaat pilersinnissaat. Tamatuma nassataraa Sulisitsisut ilaasortaagaanni inuussutissarsiornikkut ineriartortoqarnissaanut toqqaannartumik sunneeqataasinnaaneq aammalu nukittorsaataasumik sulineq aqqutigalugu ataatsimoornissamik ammaassilluni.

Ilutigisaanik Sulisitsisut inuussutissarsiornikkut periarfissat atukkallu pillugit ilisimasanut qitiulluni katersuiffiuvoq. Sulisitsisut allattoqarfia ukioq kaajallallugu siunnersuinissamut ilitsersuinissamullu piareersimavoq – apeqqutaatinnagu ulluinnarni sulinermut apeqqutit mikisuunersut imaluunniit inatsisitigut aningaasatigullu piumasaqaatitalinnik apeqqutaanersut.

 

Allatut oqaatigalugu Sulisitsisut suliniaqatigiiffiuvoq ullunut nutaanut naleqqussarsimasoq ilaasortanik kiffartuussisoq, isummertarnernik sunniiniartartoq aammalu sullissinermut pingaarutillit pillugit siunnersuisartoq. Aammali inuussutissarsiutitigut ineriartorneq suliassatsinnut ilaatipparput. Inuussutissarsiutitigut ineriartornerup inuiaqatigiinnut sunniutigisinnaasai eqqarsaatigalugit. Taamaattumik pikkorissaanerit, ataatsimiinnerit, paasissutissiisarnerit kiisalu nunanut allanut paasisassarsiortarnerit angalatitsisarnerillu ingerlakkaluttuinnarpavut.

 

Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiorneq

Kalaallit Nunaat ineriartupiloorpoq, tamatumalu ukiuni aggersuni inuussutissarsiornerup oqallisaaqqilernissaa nassatarisussaavaa. Inuussutissarsiutit ingerlanneqareersut – soorlu aalisarneq, nunanut allanut tuniniaaneq, niuerneq, kiffartuussineq, IT, tusagassiorneq, akunnittarfeqarneq takorniartitsitsisarnerlu, sanaartornermik suliffiuteqarneq, sanaartugassanik sananeq sanaartornerlu, assartuussineq kiisalu siunnersuisarneq – saniatigut suliassaqarfiit nutaat tassaasut aatsitassanik ikummatissanillu ujarlerneq, aatsitassarsiorneq il.il. annertusiartuinnartumik suliatsinnut ilaalerput.

 
Sulisitsisut qitiutillugit suliai sisamat:

Soqutigisaqaqatigiiffik

Soqutigisaqaqatigiiffittut Sulisitsut inuussutissarsiortunut pitsaanerpaanik sinaakkusiortoqarnissaa anguniarlugu naalakkersuinermik suliaqartunik sunniiniartarpoq. Tamatumani Sulisitsisut inuussutissarsiutitigut anguniagaanut iliuusissatut pilersaarutaa aallaavigineqarpoq taamaaliornerminilu pisortallu oqartussaasui qanimut oqaloqatigalugit ingerlalluni. Assersuutigalugu maannakkorpiaq siunnersuisoqatigiinni, ataatsimiititaliani aalajangiisartunilu aalaakkaasuni 20-ni Namminersorlutik Oqartussat ataanniittuni Sulisitsisut sinniisuutitaqarpoq, soorluttaaq aamma Namminersorlutik Oqartussat inatsisissanik piareersaanerani tusarniarneqarsinnaalluni.

 

Kiffartuussinermik suliniaqatigiiffik
Kiffartuussinermik suliniaqatigiiffittut Sulisitsisut inatsisitigut aningaasatigullu suliffeqarfinnut ilaasortaasunut siunnersuisarpoq, soorluttaaq aamma suliffeqarfiit assigiimmik suliaqartartut pillugit kisitsisigut paasissutissanik inatsisillu taakkununnga naapertuuttut pillugit ilitsersuutinik pisariaqartitsineq naapertorlugu suliaqartartugut.

 

Sulisitsisut kattuffiat

Sulisitsisut kattuffiattut Sulisitsisut suliffeqarnermi pissutsit pitsaasuunissaannik isumannaarinneqataavoq. Isumaqatigiissut pingaarneq aqqutigalugu aammalu isumaqatigiissutinik sisamanik sulinermik inuussutissarsiutillit kattuffiannik SIK-mik atsioqateqarnikkut tamanna pivoq. Isumaqatigiissutini sammineqarput sanasut, niuertut aamma allaffimmiut, nioqqutissiortut kiisalu assartuineq aammalu sullissineq. Taamaaqataanik aningaaserivinni sulisut pillugit Sulisitsisut Danmarkimi Finansforbund-ilu isumaqatigiissummik pingaarnermik isumaqatigiissusiorsimapput aammalu atsioqatigiillutik isumaqatiissusiorsimallutik.

 

Inuussutissarsiutit nutaat pillugit inuussutissarsiutinik siuarsaanermi suleqataaneq

Inuussutissarsiutit pioreersut nutaallu inuussutissarsiutigineqarnerisa ineriartortinneqarnerannut Sulisitsisut suliniuteqaqataanissamut pisussaaffeqarpoq, inuussutisarsiutit nutaat uani pineqartut tassaapput aatsitassarsiorneq, uuliasiorneq/gassisiorneq aammal kalaallit nerisassaataannik tunisassiorneq. Taamaalilluni ilisimasanik katersineq ilisimasallu iluaqutiginissaat, suleqatissarsiorneq aammalu assigiinngitsunik suliffiutillit suliffeqarfiillu pillugit nunani tamalaani attavissarsiornissaq Sulisitsisut suliarai. Taamaaliorpoq kalaallit suliffeqarfiutaasa siunissami piumasaqaataalersussanut sapinngisamik pitsaanerpaamik atugaqalernissaat anguniarlugu.

 

Sulisitsisut aqqissuussaanera: Suliffeqarfiit assigiinngitsunik suliallit, najukkami peqatigiiffiit naapittarfiillu

Sulisitsisut ilaasortatut suliffeqarfiup suliai suunersut apeqqutaatillugit peqataasoqartarpoq:

  • Sanaartornermik suliallit

  • Entreprenørit, tunisassiortut aammalu aatsitassalerisut

  • Niuerneq

  • Innaallagialerineq aammalu ruujorilerineq

  • IT, Attaveqaqatigiinneq Tusagassiutillu

  • Kiffartuussineq Assartuinerlu

  • Akunnittarfiit, Neriniartarfiit Takornariaqarnerlu

  • Aalisarneq aammalu Nunanut allanut tuniniaaneq

  • Teknikkimut tunngasuni siunnersuisartut

 

Najukkami Peqatigiiffiit
Suliffeqarfiit ilaasortaasut aamma nunami sumiikkaluartut kattuffimmut ilaasortaasarput, tassami Kalaallit Nunaanni illoqarfinni tamangajanni Sulisitsisut najukkami peqatigiiffeqarpoq. Taamaalillutik najukkami inuussutissarsiortut soqutigisaat isumagineqarput.

 

Suliffeqarfiit assigiimmik suliallit
Suliffeqarfiit assigiimmik suliallit ataatsimiititamit siulersorneqarput, tassani suliffeqarfiit assigiimmik suliallit ilaasortamik akornanni qinigaat tallimat ilaasortaallutik. Suliffeqarfiit assigiimmik suliallit ataatsitimiititaliaanni siulittaasoq Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiata siulersuisuini ilaasortaavoq.

 

Suliassaqarfiit assigiinngitsut akimorlugit suleqatigiit
Sulisitsisut ilaasortat sunik suliaqarnertik sumilu najugaqarnertik akimorlugu suleqatigiinnut peqataasinnaaput, tamatumani sammisat immikkut ittut qitiutinneqarlutik sammineqartarput taamaaliornikkut inuussutissarsiornermi pissutsit tunngavissaqarluartumik oqallisigineqarsinnaallutik aammalu inuussutissarsiornermi massakkorpiaq atukkat paasisaqarfigineqarsinnaallutik tamannalu aqqutigalugu inuussutissarsiornikkut atukkat pitsaasumik sunniuteqaqataaffigineqarsinnaallutik – tassa pisortat oqartussaasuinut, kommuninut aammattaaq suliffeqarfiit assigiinngitsunik suliallit akimorlugit suleqatigiinnermut tunngatillugu.

 
Sulisitsisut aaqqissuussaanera:

Aallartitat ataatsimiittarnerat siulersuisuunerillu

Suliffeqarfiit assigiimmik suliallit ataatsimiititaliaanni siulittaasut qulingiluaasut saniatigut siulersuisut arfineq-pingasunik ilaasortaqarput taakkulu aallartitat ataatsimiinneranni Kalaallit Nunaanni kommuninit sisamaasunit (tamarmik immikkut marlunnik ilaasortaatitaqarlutik) qinigaapput. Qinigaasartut tassaapput kommunini ataasiakkaani ilaasortat akornanni ilaasortanit qinerneqartartut.

 

Siulersuisunut siulittaasoq Sulisitsisut oqartussaanerpaanit, tassa aallartitat ataatsimiinneranni ukioq allortarlugu pisartumi, qinerneqartarpoq.

 

Siulersuisut pisortassamik toqqaasarput, allatoqarfik peqatigalugu suliassat qulaani taagorneqartut suliarinissaannik isumaginnitussaq.

 

Ilaasortaaneq

Sulisitsisunut toqqaannartumik ilaasortanngorniaraanni piumasaqaataavoq Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornerup tungaatigut sulinuteqaqataanissaa. Ilaasortaanermut tunngaviusumik akiliuteqartoqassaaq aammalu sulisut akissarsiaasa katinnerat aallaavigalugu akiliuteqartoqartassalluni.

 

Taaseqataasinnaanani ilaasortaaneq

Suliniaqatigiiffiit aammalu suliffeqarfiit nunanit tamalaaneersut, toqqaannartumik ilaasortaanissamut piumasaqaatinik naammassinninngitsut, taasisinnaatitaatanik Sulisitsisut ilaasortanngorsinnaapput.

Taamatut ilaasortaariaaseq 2011-mi eqqunneqarpoq taamaaliornikkut suliffeqarfinnik nunanit tamalaaneersu nik suleqateqarnissaq nukittorsarniarlugu. Ilaasortaanermut akiliut aalajangersimasuuvoq akiliuteqartarnermut nalunaarsuiffimmi takuneqarsinnaasoq.

 

Ilaasortaanerup iluaqutissartai

Suliffeqarfiit Sulisitsisut ilaasortaasut inatsisit isumaqatigiissutit, ilitsersuutit paasiuminartut, immersigassat kiisalu ge.ga.gl aqqutigalugu qarasaasiakkut ujarlerfissat arlallit atorfissaqartitatik pisinnaavaat.

 

Taakku saniatigut Sulisitsisut ilaasortat sammisat assigiinngitsut pillugit paasitinneqartarnikkut ilaasortaanertik iluaqutigisinnaavaat. Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit ilaasortaasut aqqutigalugit aammattaarli Sulisitsisut Danmarkimi suleqatai aqqutigalugit tamanna pisarpoq.

 

Sulisitsisut allattoqarfia ilaatigut siunnersuisartunik arlalinnik sulisoqarpoq, makkununngalu tunngasuni siunnersuisarluni:

  • Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutit pillugit nalinginnaasumik paasissutissiineq

  • Inatsisit aningaasarsiornerlu pillugit ilitsersuineq

  • Misissueqqissaarneq kisitsisitigullu misissuineq

  • Pikkorissaanissanut ataatsimiinnissanullu qaaqqusinerit

  • Suliffeqarfinnut aammalu kalaallit inuussutissarsiummik ingerlataqartut angalanissaannut qaaqqusinerit

  • Qarasaasiakkut nutaarsiassat aammalu ilaasortanut atuagassiaq Aurora

  • CSR Greenland pillugu paasissutissiineq

 

Sulisitsisut suleqatai – nunami maani nunanilu tamalaani

Sulisitsisut Kalaallit Nunaannut tamarmut suleqatigiiffiuvoq, aammali Kalaallit Nunaata avataani suleqateqarluni, taamaaliornikkut suliffeqarfiit ilaasortaasut pitsaanerpaamik ullutsinnullu naleqqunnerpaamik kiffartuunnissaat siunnersornissaallu isumannaarparput.

 

Danmarkimi suleqatit ilaat makku taaneqarsinnaapput:

Dansk Byggeri, Dansk Erhverv og Horesta

 

Sulisitsisut nunani tamalaani suliniaqatigiiffinnut suleqatigiiffinnullu makkununnga ilaasortaavoq:

PDAC, NOIA, Offshore Center Danmark, MSC Fisheries

 

CSR Greenland

Sulisitsisut CSR Greenland-imut allattoqarfiuvoq suliffeqarfiillu inuiaqatigiinnut akisussaanerannut tunngasuni ilaasortanut siunnersuisarluni.

 

Sulisitsisut allattoqarfia:

Sulisitsisut 
Postbox 73
Jens Kreutzmanipp Aqq. 3
3900 Nuuk
Grønland

+299 32 15 00

www.ga.gl & ga@ga.gl

Ilaasortanngorneq 1000 kr.-ninik akeqarpoq. Kingornagut ukiumoortumik akissarsiarititassatut missingersuutaat naatsorsuutigalugit akiligassiisoqartarpoq. Taanna ukiumoortoq qaammatit sisamakkaarlugit akiligassiissutigineqartassaaq. 2. kvartal 2017,1. kvartal 2019 ilanngullugu akiliutigisartagassat ima isikkoqarput:

 

Kontingentstruktur pr. 2. kvartal 2017

Branche

Grundkontingent pr. kvartal

Lønsumskontingent pr. år af

lønsum over 1.000.000

Bygningshåndværker *

1.500

0,5 %

El og VVS **

1.500

0,5 %

Råstof og Entreprenører *

1.500

0,5 %

Rådgiver *

1.500

0,5 %

Hotel, Restaurant og Turisme ***

1.500

0,5 %

Handel og Kontor

1.500

0,5 %

IT, Kommunikation og Medier

1.500

0,5 %

Service og Transport

1.500

0,5 %

 

*        Mulighed for medlemskab af Dansk Byggeri
**      Muligheds for medlemskab af Tekniq
***    Obligatorisk medlemskab af HORESTA

 

Branche

          Grundkontingent pr. kvartal             

Lønsumskontingent pr.år af den samlede

lønsum

Små Trawlere                                                     

2.500

0,5 %

Store Trawlere

6.250

0,5 %

Levnedsmiddelproduktion

1.500

0,5 %

Akissarsiarititanut missingersuut najoqqutaralugu, ilaasortaanermut akiliut nalilersorneqassaaq kr. 105 mill. Annerpaartaaffigalugu 1 januar 2019-ip tungaanut, taassuma kingorna atuisuunermut nalileeriaasaq najoqqutaralugu annertusineqartassaaq.

Associeret medlemskab

Per kvartal 2.500            

 

Suliniaqatigiiffiit nunaqavissut taamatuttaaq suliffeqarfiit nunanit allaneersut GE-mut ilaasortanngorsinnaapput, immikkut piumasaqaatit siulersuisut aalajangersagaat malillugit. Taakku toqqaannartumik kattuffimmi nalunaarsorneqartassapput GE-mi qinersinerni il.il suniluunniit.taasisinnaanatik, taaseqataasinnaanatik aalajangeeqataasinnaanatillu.

 

Suliniaqatigiiffiit nunaqavissut nunanillu allaneersut taamatuttaaq suliffeqarfiit nunanit allaneersut ukiup sisamararterutaanut ilaasortaanermut akiliutaat 2.500 kr.-iussasoq aalajangersarneqarpoq. Ukiumi ataatsimi akissarsiat katinnerat tunngavigalugu ilaasortaanermut akiliisoqartassanngilaq.